Tekisipä mieleni sanoa, että "Hullu juurinainen täällä hei!"
Tällä kertaa tämän juurihulluuden kohteeksi joutui pagodipuu (Sophora prostrata). Se on mielestäni yksi kauneimpia kasveja mitä maa päällään kantaa. Tykkään ihan hirmuisen paljon sen keveästä, mutta silti jämäkästä puu-pensasmaisesta olemuksesta. Pagodipuun ainut ongelma on kuitenkin sen hankaluus sisällä. Tällaisena puuvartisena pensaana se viihtyy paremmin ulkona, mutta vielä sille on hiukan liian viileää.
Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut tekeväni omasta pensaastani maljakkoon soveltuvan. Nyt viimein kävin tuumasta toimeen. Se käy niin, että mullat vaan ravistellaan pois ja pestään juuret vedessä.
Maljakossa puu saa vettä riittämiin ja on kohtuutyytyväinen, vaikkei varsinaisesti kasvakaan. Katsotaan, josko lämpimien säiden ilmaannuttua istutan sen kesäkukaksi ulos. (Kyllä, uskon edelleen että sää vielä tästä iloksi muuttuu!)
Voipa kyllä olla, että en raaski sitä mihinkään siirtää. Niin kaunis ja minun esteettistä silmääni hivelevä se tuolla tavalla juuret esillä sisällä maljakossa on. Tykkäätteks te?
---
I love roots and I love sophoras. This time I combined these two lovely things and got something super cool. Or what do you think?
---